Kultaiset poijjaat jaettiin Hollywoodissa taas sunnuntaina, joten vietimme kaveriporukassa perinteisiä Oscar-valvojaisia koulumme teatterina tunnetussa luokkatilassa. Tottahan Oscar-palkinnot ovat täydellisen viihtellistä hömppää, eikä niillä oikeasti ole juurikaan merkitystä muuta kuin palkittujen palkkapussille, mutta on niiden katsomisessa silti oma jännityksensä. Reaaliajassa lähetettävän ohjelman seuraaminen on jännää, kun tietää että noin 37 miljoonaa ihmistä tekee samaa ympäri maailmaa, ja tuntuu oudolta ajatella, että määpäs tiedän missä vaikkapa Natalie Portman on just nyt.

Meitin poppoossa gaalavalvojaisten suurinta lystiä on kuitenkin veikkauskilpailu, missä skabataan karkeista. Kaikki osallistujat laativat etukäteen omat veikkauksensa voittajista, joista laaditaan yhteinen excel-taulukko kaikkien nähtäville ennen gaalan alkua. Ennen jokaisen pystin jakoa heitetään panokset, elikkäs karkki, yhteiseen koriin, ja voittajan selvittyä karkit jaetaan oikein veikanneiden kesken. Muuten en mitään vedonlyöntejä tai oikein pelejäkään harrasta, mutta tämä on mahti perinne! Oma karkkisaalis oli ihan tyydyttävä, 24:sta veikkauksesta 15 osui oikeaan. Toisin kuin ajattelin, lähdin liikkeelle enemmän pelimielellä kuin oli tarkoitus, ja veikkasin enemmänkin niitä minkä uskoin voittavan, kuin niitä minkä olisin halunnut voittavan. Ajattelin aluksi periaatteesta veikata vain niitä keille itse olisin pystit suonut, mikä olisi tietysti ollut varsin huonoa pelitaktiikkaa, vaan enpä normaalisti mikään pelaaja olekaan. Mutta kun on suklaa kyseessä, on panokset liian suuria menetettäväksi.

Oscarit olivat erityisen jännittävät tänä vuonna myös siksi, että viime vuonna oikeasti ilmestyi hyviä leffoja, ja tämä olikin ensimmäinen vuosi kun olin nähnyt kaikki 10 parhaan elokuvan ehdokasleffaa ennen gaalaa. Vertailuksi esimerkiksi vuosi 2009, jolloin gaalassa ei noteerattu mitään hyviä leffoja, ja kisaamassa oli aika lailla vain huonoja ja huonompia leffoja.
Erityisen hyvä mieli tänä vuonna tuli Natalie Portmanin paras näyttelijätär -voitosta (mikä oli tietty aika itsestäänselvää) ja Trent Reznorille ja Atticus Rossille jaetusta pystistä, minkä miehet voittivat The Social Networkin upeasta scoresta. Suurimpia WTF-hetkiä olivat Liisa Ihmemaassa -leffan saamat lavastus ja puvustus -pystit. Miten lavastus-Oscar voidaan antaa elokuvalle, joka on lähes täysin tietokonegrafiikkaa?! Ja kaiken lisäksi aivan helvetin rumaa sellaista. Entisenä Tim Burton -fanina (nimenomaan entisenä) olin aivan sanoinkuvaamattoman pettynyt Burton hirvittävään Liisa-versiointiin, joka on yksinkertaisen kammottavaa cgi-oksennusta. Pikseliä ja 3D:tä, hyh. Oli hyvin lähellä etten kävellyt ulos teatterista kyseistä moskaa katsoessani, ja seuraavan Burtonin saapuessa valkokankaille mietin todella syvään ja hartaasti haluanko elokuvan nähdä, kun mies nyt tylsälle ja rumalle cgi-linjalle on lähtenyt. Voi kuinka lapsena rakastin Beetlejuicea, siitä vähän vanhempana Painajaista ennen joulua, Corpse Bridekin oli hiton hyvä, ja nyt… No ei puhuta siitä, tulee paha mieli.

Kaiken kaikkiaan Oscareista jäi valitettavasti vähän tylsä fiilis; Kuninkaan puhe voitti parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen, vaikka elokuvana oli meitsille inasen liian tylsä ja rajoja rikkomaton. Perinteinen Oscar-voittaja toki; tositapahtumiin perustuva historiallinen eepos, klassinen sankaritarina. Mutta ääh, konventionaalinen ja yllättämätön. Vahva kakkonen The Social Network olisi ollut niin paljon parempi ja tyydyttävämpi voittaja, vaikkei David Fincherin paras ohjaus olekaan. Ehdoton oma suosikkini oli Darren Aronofskyn uskomaton Black Swan, mutta sen voitosta en lähtenyt edes unelmoimaan. Synkät, taiteelliset, absurdit ja syvälliset elokuvat eivät Oscareissa voita koskaan mitään merkittävää (täytyy muistaa, että Portmaninkin pysti meni ennen kaikkea Portmanille, ei elokuvalle). Akatemia taitaa olla pitkälti täynnä mielenkiinnottomia tylsimyksiä. Täytyy kai vaan odotella, että tajuavat kutsua meitsin kavereineen sinne, kyllä me sitten äänestetään oikeat leffat voittoon.

Ennen gaalaa jaettiin karkkipanokset ja excelöitiin kaikkien veikkaukset.

Teatteri varattiin käyttöön virallisella ja asiallisella varausprosessilla.

Kaikkien veikkaajien vastauksista koottu ennakkosuosikkilista.

Viralliset Ossi-valvojat ja Mikko Aromaa.

Omat veikkaukset ja oikeat vastaukset.